Tilintarkastaja tarkastaa, että pysytään raamien sisällä

Henry Aho

TEUVA Teuvalta löytyy henkilö, joka edustaa ammattiluokkaa, mitä lähialueilla ei juuri ole. Johanna Leppäniemi on toiminut tilintarkastajana yrityksessä Tilintarkastus Leppäniemi parin vuoden ajan.

– Meitä HT-tilintarkastajia ei ole juuri muita täällä päin. Åkerbladin Lasse oli aiemmin, mutta nyt hän on jo eläkkeellä.

HT-tilintarkastaja tekee lakisääteisen tilintarkastuksen pienille ja keskisuurille yrityksille, ja varmistaa, että yrityksen kirjanpito ja tilinpäätös noudattavat lakia ja hyvää kirjanpitotapaa.

– Yrityksillä on olemassa tietyt kriteerit sille, milloin tarkastus täytyy tehdä.

Niitä ovat tase, liikevaihto sekä työntekijöiden määrä.

– Kriteerit ovat kolme työntekijää tai enemmän, 100 000 euron tase tai 200 000 euron liikevaihto kahdelta edeltävältä vuodelta. Jos kaksi näistä kolmesta kriteeristä täyttyy, täytyy yrityksen kirjanpito tarkastaa ja tarkastuksen tiedot, tilinpäätös ja toimintakertomus, menevät PRH:n tilintarkastusvalvontaan, Leppäniemi tietää.

PRH valvoo, että kaikki tehdään oikein ja asiat menevät lain kirjaimen mukaan. Näistä tiedoista taas muodostuu yhtiön tulos, jota valtio verottaa.

Kunnallisella puolella toimii omat tilintarkastajat ja lisäksi on olemassa KHT-tilintarkastajia, jotka hoitavat pääasiassa suurten pörssiyhtiöiden tilien tarkastuksia.

– Ammatin voisi kiteyttää vaikka niin, että tilintarkastaja valvoo sitä, että yritys toimii lain asettamien raamien sisällä. Virheitä voi toki aina sattua, mutta siinä on ero ovatko ne tahattomia vai tahallisia, Leppäniemi toteaa.

Vaikka Leppäniemi on lähialueen ainoa tilintarkastaja, hänen työnsä ovat tällä hetkellä ympäri Suomea, pääasiassa Etelä-Suomessa.

– Nykyään tehdään paljon sähköistä kirjanpitoa, eli tarkastaminen ei ole niin paikkasidonnaista. Totta kai vieläkin usein täytyy käydä hakemassa jostain firmasta tai tilitoimistosta mappeja.

Se, miksi tällä alueella Leppäniemen palveluita on tarvittu vähemmän, johtuu yritysten rakenteesta.

– Yllättävän paljon tällä alueella on yrityksiä, joiden kohdalla kaksi kolmesta kriteeristä ei ylity. Eli täällä on paljon pienyrittäjyyttä. Toinen syy on toki se, että tilitoimistot ovat nykyisin aika ketjuuntuneita, joten heillä on omat tilintarkastajansa jossain kauempana.

Kuten niin monesta muustakin hommasta, myös tilintarkastamisesta tulee vuosi vuodelta vaikeampaa.

– Tekniikan kehitys ja jopa tekoäly on tehnyt sen, että enää ei toimita samalla lailla kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Mitä enemmän on välineitä, sen isompia massoja voi käsitellä ja sitä kautta voi löytyä jotain, mikä vanhoilla keinoilla olisi mennyt ohitse, Leppänimi tietää.

Kansainvälisyys tuo työhön lisää ulottuvuuksia

– Kansainvälistymisen myötä moni asia monimutkaistuu. Voi olla, että päällepäin kaikki näyttää hyvältä, mutta kun vähän tarkemmin tutkii, voi löytyä esimerkiksi tekaistuja laskuja tai valeyhtiöitä, joiden kautta rahaa liikutellaan. Rahanpesu on yksi asia, jota täytyy miettiä silloin, kun yrityksessä liikkuu paljon käteistä.

Käteistä voi toki liikkua paljon ilman että kyse olisi rahanpesusta.

– Juuri sen vuoksi tilintarkastajan työ on paljon muutakin kuin pelkkää tositteiden katsomista. Aivan ensimmäiseksi yrityksestä tehdään riskiarviointi. Jos firmassa liikkuu paljon käteistä, täytyy tutustua firman toimintaan. Varastojen arvo on myös tärkeässä osassa.

Kaikki eivät aina välttämättä ole iloisia tilintarkastajan ilmestyessä paikalle.

– Kyllä on ollut joitain uhkaaviakin tilanteita, jos on löytynyt jotain ongelmia. Se saattaa kuumentaa tunteita, kun joku ulkopuolinen tulee tarkastamaan jonkun elämäntyötä.

Tilintarkastajan ammatti on kuitenkin myös palkitseva.

– Tässä pääsee tutustumaan useisiin eri aloihin ja näkee yrityskenttää erittäin laajalla perspektiivillä, Leppäniemi summaa.