Ympäristöviisasta kompostointia ja kierrätystä

Henry Aho

TEUVA Leader Suupohjan pyörittämä Ympäristöviisaat yhteisöt -hanke pistäytyi Teuvalla kahtena lokakuisena iltana. 16. lokakuuta luennon aiheena oli kompostointi ja kierrätys. Asiasta oli kertomassa Lillukkametsän Aana, eli ympäristöneuvoja Aana Vainio. Lillukkametsä on hänen yrityksensä, joka tarjoaa erilaisia luontoon liittyviä elämyspalveluita sekä koulutuksia ja työpajoja.

– Kompostoinnissa pieneliöt hajottavat orgaanista, eli eloperäistä ainetta, hapellisissa olosuhteissa. Lopputuloksena on ravinteikasta multaa tai humusta ja sivutuotteena tulee haihtuvaa hiilidioksidia ja vettä, Vainio kertoo pääperiaatteista.

Ennen kompostointi oli lähinnä maaseudulla asuvien sekä puutarhaharrastajien hommaa, mutta tilanne muuttui vuonna 2021, kun uusi jätelaki astui voimaan. Laissa sanotaan, että vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulee lajitella biojätteet erikseen.

– Viime vuonna biojätteen keräys tuli pakollisiksi kaikille yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa asuville, Vainio tarkentaa.

Erilliskeräyksen vaihtoehtona biojätteet voi kompostoida. Kotikompostoinnista tulee tehdä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.

Kaikkea orgaanista jätettä voi kompostoida.

– Maatuvaa eloperäistä ainetta, kuten puutarhajätettä, keittiöjätettä ja kuivakäymäläjätettä voi kompostoida. Mitään muuta, kuten vaikka muovia tai tupakantumppeja ei kompostiin saa laittaa, Vainio neuvoo.

Komposti ei myöskään saa aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Komposteja on olemassa monen kokoisia ja tärkeää onkin laskea tarve ennen hankintaa. Voi esimerkiksi mitata paljonko taloudesta tulee keittiöjätettä viikon aikana ja kertoa määrä 52, eli määrällä paljonko viikkoja on vuodessa. Näin saa selville, paljonko jätettä tulee vuodessa.

– Komposti kannattaa valita tarpeen mukaan. Liian isoa ei kannata hankkia, koska sen käyttö on vaikeampaa kuin pienen. Jos esimerkiksi yhteisö hankkii kompostin, joka on yhteiskäytössä, kannattaa mieluummin hankkia useampi pieni kuin yksi iso. Se pitää kuitenkin muistaa yhteiskomposteissa, että vaikka kaikki hoitavat kompostia vuorollaan, siinäkin täytyy olla yksi ihminen, joka tekee kompostointi-ilmoituksen, Vainio muistuttaa.

Nykyisin yhä suositumpaa on bokashikompostointi.

– Siinä fermentoidaan keittiöjätteet hapettomissa olosuhteissa tiiviisti suljettavassa astiassa mikrobien avulla. Mikrobeja lisätään seosrouheessa ruokalusikallisen verran aina, kun lisätään jätteitä. Käytännössä siis kerran päivässä, koska astiaa ei saa avata useammin. 2–3 päivän välein poistetaan ravinteikas suotovesi, jota voi käyttää heti lannoitteena kun sitä laimentaa ensin suhteeseen 1:100, Vainio kertoo.

Täysi Bokashiastia jätetään lepäämään muutamaksi viikoksi, että mikrobit ehtivät tehdä työnsä. Sen jälkeen massa voidaan siirtää normaaliin kompostoriin, jossa siitä sitten aikanaan tulee multaa.

Toinen illan teemoista oli kierrätys, etenkin yhteisöjen osalta.

– Esimerkiksi erilaisissa tilaisuuksissa, joita yhdistys tai yhteisö pitää, on tärkeää, että tapahtumien järjestäjätahon työntekijät kuten myös osallistujat tietävät, miten kierrätys tapahtumassa hoidetaan, Vainio tietää.

Tapahtuman työntekijät onkin hyvä kouluttaa jäteasioihin ennen tapahtumaa. Lisäksi kannattaa miettiä ja suunnitella, minne kierrätyspisteet laitetaan.

– On hyvä tutkia tapahtuma-alueen karttaa, mistä ihmiset tulevat sisään ja mistä menevät ulos, ja laittaa näiden reittien varten kierrätyspisteet. Tapahtuma-alueelle niitä kannattaa laittaa paikkoihin, missä niille on eniten käyttöä, kuten ruoka-alueiden läheisyyteen, Vainio jatkaa.

Pisteet tulee myös merkitä selvin kuvin tai teksteillä riittävän monella kielellä.